|
Markkinatunnelmaa |
Lauantaina Albassa on perinteisestä markkinapäivä. Keskusta
on täynnä vaatteiden, laukkujen, kenkien, keittiötarvikkeiden sun muun roinan
myyjiä sekä tietenkin mitä parhain ruokatori, jossa vihannekset, hedelmät,
kalat, makkarat, juustot ja leivät tekevät kauppansa. Pari tuntia menee
helposti kierrellet ja ihmetellen – varsinkin tuolla ruokatorilla. Alueellaan
on vielä erikseen paikallisten luomutuottajien pientori, josta voi mukaansa
ostaa viinejä, hunajaa, juustoja, makkaroita ja tietenkin maailman parhaita
pähkinöitä.
Iltapäivällä enne Albasta lähtöä poikkesimme vielä
tryffelimarkkinoille. Markkinoista enemmän aikaisemmassa blogissani. Tämähän
on se aika vuodesta, josta Alba on kuuluisa. Alban valkoinen tryffeli on
maailmankuulua gastronomien (ja vähän muidenkin) piirissä. Sen hinta liikkuu
4-6€ kieppeissä per gramma. Tryffeliteeman ympärille on järjestetty
8-viikkoinen festivaali, jonka aikana on jos jonkinlaista tapahtumaa. Alban
keskustassa on varsinainen tryffelimarkkinapaikka, jossa esitellään ja myydään
itse tryffeleiden lisäksi tryffeliestä tehtyjä tuotteita ja viinejä. Sisään pääsy
on 4€ tai jos haluaa maksaa viininmaistosta niin hieman enemmän. Toki tuosta
viininmaistosta ei kannata maksaa, koska tuo maisto tapahtuu siihen varatulla
alueella, joka on tupaten täynnä. Jos viineistä on kiinnostunut niin paikalliset
viinintuottajat, joilla on omat kojunsa messuilla kyllä mielellään maistattavat
tuotteitaan ihan ilmaiseksi (ja nämä viinit taitavat olla jopa parempia kuin
nuo maksulliset).
|
Tryffelit esillä, oikealla mustaa ja vasemmalla valkoista |
|
Villa Tiboldi |
Iltapäivällä pakkasimme kamat ja itsemme autoon ja jätimme
Alban taaksemme suunnistaen kohden Canalen kylää noin 15 km Albasta pohjoiseen.
Canale sijaitsee Roeron alueella toisin kuin Alba, Barolo ja Barbaresco, jotka
ovat osa Langhea. Olimme varanneet yöpymiset kahdeksi yöksi majatalosta nimeltä
Villa Tiboldi. Talon omistaa sama
perhe, joka valmistaa viinejä Malviran nimellä. Tämä vanha talokokonaisuus sijaitsee
viinitarhan ylärinteellä ja sitä viinitarhat ympäröivät sitä joka puolella.
Navigaattori kylläkin löysi meille melko mielenkiintoisen reitin Canalen
keskustasta kilometrin päähän tilalle. Usko oli loppua tien kavetessa ja
käydessä huonommaksi. Onneksi oli neliveto alla. Toki sinne olisi ollut hieman
leveämpikin tie, mutta se lienee ollut muutaman kymmenen metriä pitempi kuin
tämä traktoritie.
Huoneistomme oli noin 50m2:n sviitti, jossa
parvella olivat makuutilat - alhaalla oleskelutilat, kylpyhuone sekä iso
terassi, josta aukesivat näkymät viinitarhoille. Villa Tiboldissa on vain 10
huoneistoa, joten se on melko pieni. Aamupala tarjotaan omassa lasitetussa
terassihuoneessa ja siellä on nimetyt pöydät joka huoneistolle. Majatalon
yhteydessä toimii ravintola, joka on saanut maininnan Michelin-oppaassa. Tämä
on kyllä yksi hienoimmista majapaikoista, jossa koskaan olen majoittautunut.
|
Näkymä terassiltamme, alhaalla näkyy Malviran rakennukset |
|
Keittiön tervehdys |
Olimme varanneet tutustumisen viininvalmistamoon vielä samaksi
iltapäiväksi. Tästä Malviran vierailusta omalla sivullaan lisää. Illalla olimme
varanneet illallisen ravintolaan. Jo kotisuomessa olimme tutustuneet menuun ja
ajattelin ottaa chefin erikoismenun. Valitettavasti sitä ei ollut tarjolla,
koska tryffeliaikana sen korvaa tryffelimenu, josta tällä kertaa en ollut
kiinnostunut. Päädyimme molemmat ottamaan paikallisen menun:
·
alkuun keittiötervehdys paikallisista aineista.
Näistä kolmesta pienestä maisteluannoksesta yksi oli kyllä melko erikoisen
makuinen ja emme olleet näköjään ainoat, jotka siitä eivät pitäneet:
- alkupalaksi Vitello Tonato talon tapaan
- sen jälkeen tajarin (paikallinen ohut pasta)
kevätsipulin, sitruunan ja kapristen kera
- pääruuaksi turskaa mustajuuren kera
- jälkiruuaksi jotakin, joka ei jäänyt mieleen
|
Vitello tonato |
Menukokonaisuuteen sai mukaan sommelierin valitset Malviran
viinit. Ruuat olivat hyvin tehdyt ja kauniisti esille asetetut, mutta se jokin
niistä kyyllä puuttui. Ihan hyvää, muuta ei mitään elämyksellistä. Illallisen
jälkeen istuskelimme vielä hetken terassilla Roero Riservasta nauttien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti